Johdannoksi psykologinlasuntoon
Psykologinen tutkimus edustaa syvällisiä teemoja psyyken logiikassa. Lausunto on myös harvinaista herkkua ja erittäin luottamuksellista tekstiä, jota ei usein saa käsiinsä.
Suomessa ainoastaan psykolgit tuottavat tämän tasoista analyysia yksilötutkimuksissaan. Psykologit tuottavat näitä yksilötutkimuksia myös
haastavissa psykiatrisissa erotusdiagnostisissa kysymyksissä. Psykologisten yksilötutkimusten pohjalta psykiatrit pystyvät toisinaan nimeämään vaikeammat diagnoosit.
Kiitän tätä asiakasta syvällisestä yhteistyöstämme ja toivotan hänelle menestystä jatkoon omissa kuvioissaan! Jätän pois elämäkertaosuuden ja muutan joitain tietoja, jotta henkilön yksilöinti ei ole mahdollista.
Psykologinlausunto
Asiakkaan henkilötiedot: Asiakaslausunto Malli (121234-1234)
Tutkimuksen tarkoitus: Asiakas hakee apua väkivaltarikoskierteen katkaisemiseksi. Tutkitaan väkivaltakäyttäytymisen psyykkistä perustaa.
Tutkimusmenetelmät: Sct, Wzt, Ro, asiakastilanteet ja haastattelut
Tutkimuspaikka ja -ajankohdat: Pk-seudulla 7.1. - 29.3.2011
Tutkimustulokset
4. Asiakkaalla vaikuttaisi olevan keskimääräistä enemmän stressinsietokapasiteettia käyttäytymisen kontrolliin. Kuitenkaan hän ei näyttäisi saavan hyödynnettyä tätä. Selitykseksi tälle testimateriaali antaa viitteitä minuuden osittaisesta psykologisesta organisoitumattomuudesta ja tähän liittyvistä affektiivisista ongelmista, joita tässä pyritään luonnehtimaan.
5. Asiakkaalla vaikuttaisi olevan tiedonkäsittelyä yksinkertaistava tapa havaintokognitiivisissa ongelmanratkaisu- ja päätöstilanteissa. Viitteitä näyttäisi löytyvän siitä, että asiakas pyrkii keskittymään ja rajoittumaan oleelliseen omasta näkökulmastaan, johon voi yhdistyä jyrkkää ajattelua ja fanaattissävyistäkin asennoitumista. Yleisemmin näyttäisi, että asiakkaan tarvetiloihin tulisi vastata nopeammin kuin yleensä, mikä voi luoda haasteita pitkäjänteisyydelle ja kärsivällisyydelle joissain tilanteissa.
6. Ilmenee, että asiakas saattaisi kokea tarvetta oman minuuden ekspansioon, oman valtansa laajentamiseen ja minuutensa korostamiseen. Tähän voi liittyä myös erityisempää kunnian tärkeyttä. Kenties tarve minuuden laajentamiseen liittyy sisäiseen omaa itseä koskevaan epävarmuuteen ja toisaalta myös omiin positiivisiinkin valmiuksiin. Vaikuttaisi että julkiseen minuuteen ihmisten edessä kuuluu itsevarmuutta jyrkkine mielipiteineen.
7. Käsityksessä omasta itsestä saattaa ilmetä perfektionistista suhtautumista, ei kuitenkaan pakkomielteisellä tavalla. Tämä on yhteydessä myös minuuden ekspansion tarpeeseen ja kunniannälkään tai suoritusodotteisiin. Taustalla voi olla turvattomuuden pelkoa. Tästä kumpuaisi pyrkimystä perfektionismiin, joka olisi tapa hallita pelkoa turvattomuudesta tai epävarmuudesta. Toisaalta itsekuvassa ja ajattelussa saattaa ilmetä jopa huomattavan kielteisiä piirteitä ja käsitys itsestä voi olla pessimistinen. Aito tietoisuus itsestä voi olla keskimääräistä heikompi. Mikäli nämä piirteet ilmenevät, syntyy tilanne, jossa kielteistä käsitystä pyrittäisiin kompensoimaan perfektionistisella asennoitumisella ja minuuden ekspansion tarpeella. Tässä tavoitellaan saavuttamattomia ideaaleja, mikä ylläpitää ristiriitaista tilannetta.
8. Tähän taustaan liittyen löytyy edelleen piirteitä mahdollisesta voimakkaasta, mutta frustroituneesta ambitiosta. Kunnianhimo ja sisäiset korkeat kriteerit voivat luoda raskaita sisäisiä vaateita. Kenties esiintyy syyllisyydentuntoa suhteessa ambitioon. Kenties täyttymätön potentiaali, joka olisi aiemmin ollut mahdollista toteuttaa, voi sävyttää kokemusta. Asiakkaalla ei kuitenkaan näyttäisi olevan päämääräsuuntautunutta suhtautumista suoriutumiseensa, mikä ylläpitäisi ambition ristiriitaa. Näyttäisi myös, että asiakkaan tilanne katkaisee pyrkimyksiä. Asiakas tuntuu alistuvan älyllistävästi tilanteeseen.
9. Suhteessa kunniaan ja kunnianhimoisiin pyrkimyksiin saattaisi ilmetä yliherkkyyttä paranoidisen sävyisenä. Tässä yhteydessä välittyi myös vaikutelma, että asiakas kokisi olevansa muita parempi (tarve minuuden ekspansioon), mikä on yhteydessä ambitioon ja toisaalta vallitsevaan ambitiovajaukseen. Tämä luo räjähdysherkkyyttä, etenkin jos "huonompi tulee vittuileen" sosiaalisessa tilanteessa.
10. Läheisten ja palkitsevien ihmissuhteiden luominen ja ylläpitäminen voi olla vaikeaa. Ilmenee viitteitä sosiaalisesta kypsymättömyydestä ja sosiaalisen hienosäädön ongelmista. Tähän saattaa liittyä vuorovaikutuksessa syntyvien emootioiden hankaluus ja pyrkimys välttää niitä. Voi olla, että asiakas luo epäaitoja ihmissuhteita, joiden keinotekoisuus ei ole kuitenkaan helposti ylläpidettävissä syvemmässä ja pidemmässä kontaktissa. Asiakas saattaa näyttää muista etäiseltä ja vähemmän sensitiiviseltä muiden tarpeita ja intressejä kohtaan. Tämä voi johtaa sosiaaliseen haavoittuvuuteen ja hylkäämiseen ihmissuhteissa puolin ja toisin. Ihmissuhteiden vaikeudet voivat johtaa kielteisiin tunteisiin ja masentuneisuuteen. Taustalla on sosiaalisen kaaoksen ja ihmisten välisen epätyydyttävyyden historiaa.
11. Ilmeisesti asiakas käyttää psyykkistä energiaansa myös ylivalppauden ylläpitoon, jonkinlaiseen jatkuvaan varuillaanoloon ympäristönsä suhteen. Asiakas saattaa kokea itsensä haavoittuvana ja epäluottavaisena suhteessa ympäristöönsä. Ylivalppaus voi näkyä huolena varjella persoonallista koskemattomuutta. Tämä heijastunee myös ihmissuhteiden solmimisessa ja siinä että asiakas haluaa pitää kontrollin itsellään. Voi ilmetä varovaisuutta ja konservatiivisuutta suhteessa muihin. Muiden ihmisten toimien ja reaktioiden epävarmuus heijastuu korostuneena huolena olla varustautunut ettei joudu manipuloiduksi tai muutoin hyväksikäytetyksi. Korostuneessa tilanteessa voi ilmetä paranoidisia sävyjä.
12. Asiakas näyttäisi haluavan runsaasti tilaa itselleen ja pidättyy solmimasta läheistä emotionaalista sidettä toisiin. Asiakas ei ilmeisesti oleta rutiinimaisesti myönteistä vuorovaikutusta ihmisten välille. Emotionaalisesti vetäytynyt ja sosiaalisesti eristäytynyt ympäristöstään. Ilmenee pyrkimystä emotionaalisten ärsykkeiden välttämiseen. Tunteiden käsittelyn epämukavuus voi johtaa käytännössä sosiaaliseen rajoittuneisuuteen ja eristäytyneisyyteen. Intellektualisoivaa defensiivisyyttä tunteita kohtaan esiintyy enemmän kuin ihmisillä yleensä. Tämä voi vähentää ja neutraloida tunteiden vaikutusta, mutta on myös kieltämisen muoto, joka voi häiritä tilanteen todellista merkitystä.
13. Saattaa ilmetä taipumusta tunnepohjaiseen, intuitiiviseen ja vaihtoehtoja käytännössä kokeilevaan päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun. Vaikuttaisi siltä, että ajoittain henkilö saattaisi hukkua tunteeseen ja että tunteet valtaisivat henkilön. Ajoittain voimakkaat tunteet haittaisivat huomattavasti ajattelua, huomiota ja keskittymiskykyä, mikä johtaa kontrolloimattomaan impulsiiviseen käyttäytymiseen. Yleisemmin voi ilmetä henkisen liikkuvuuden rajoittumista ahdistus- ja stressitilanteissa. Löytyy viitteitä, jotka voivat kertoa voimakkaasta ahdistumisalttiudesta. Intensiivisten tunnekokemusten yhteydessä saattaa ilmetä joitain vakavia tunteiden säätelyn ja kontrollin ongelmia. Joissain piirteissä asiakas saattaa olla tunteiden säätelyssä nuorten lasten tasolla. Tälläisissä tilanteissa ilmenee vaikeuksia realiteetin hahmottamisessa.
14. Tuloksissa ilmenee edelleen viitteitä, että asiakkaalla on positiivista elämän energiaa, vitaliteettia ja nautinnonhalua. Asiakas osaa nauttia elämästä. Kuitenkin asiakkaan tilanne katkaisee palkitsevan toiminnan ja tässä yhteydessä asiakas pyrkii uhmaamaan auktoriteetteja.
15. Tiedonkäsittelyssä havaintojen skannaus ja perseptiivinen havaintokuva rakentuvat taloudellisesti, mikä heijastaa välttelevää tyyliä suhteessa kompleksisuuteen. Näin jo varhaisessa havainnon rakentumisessa ilmenee muualla viitattua varovaisuutta ja konservatiivista orientaatiota. Havainnon rakentumisen taloudellisuudesta huolimatta prosessointiin käytetään oletettua enemmän kognitiivista kapasiteettia ja energiaa.
16. Esiintyy piirteitä epätyypillisemmästä input-prosessoinnista, jossa on enemmän fokusta yksityiskohtiin ja epätavallisen skannaamiseen tai etsimiseen ja havaitsemiseen. Tämän ilmenemistä voi ylläpitää pyrkimys täydellisyyteen sekä epäluottamus ja varauksellisuus ympäristöä kohtaan kuten myös pyrkimys selvyyteen (yksitulkintaisuuteen) epävarmuudesta ja monitulkintaisuudesta. Tilanteiden skannaamisessa asiakas ei halua olla huolimaton. Tämä voi olla vahvuus, mutta mikäli etsinnässä on tilanteiden kielteisiä piirteitä, niin lopputulema voi olla kielteinen.
17. Tutkimuksessa nousee esiin kysymys, etsiikö asiakas automaattisesti ja rutiinimaisesti kielteisiä yksityiskohtia oman tulkintansa tueksi kokonaisuuden kustannuksella. Mikäli näin on, varhaisen vaiheen havaintoprosessia voi haitata suuresti vihan ja kielteisyyden tunteet. Tässä tilanteessa kyseessä voi olla vakavaa psykologista kaaosta ja disorganisaatiota.
18. Havaintoprosessoinnin taloudellisuudesta huolimatta asiakas vaikuttaisi käyttävän enemmän kognitiivista energiaa kuin olisi tehtävän kannalta tarpeen. Kuitenkaan asiakas ei näyttäisi pyrkivän kehittyneempiin käsitteellistyksiin eikä korkeampaan toiminnallisuuteen. Voisi tiivistää, että asiakas ikään kuin käyttäisi energiaa primitiivisellä tasolla.
19. Apperseption tasolla perseptiiviseen havaintokuvaan liittyvän muistiaineksen toiminta on hyvää ja realiteetin testaus näyttäisi toimivan. Ilmenee individualistisia piirteitä, mitkä voivat viestiä sosiaalisen sovinnaisuuden vastaisuudesta. Lisäksi on tulkittavissa huomattavaa pyrkimystä tarkkana ja oikeassa olemiseen. Sosiaaliset vaatimukset ja odotukset eivät vaikuttane kovin paljoa tähän individiin. Vastauksista ilmenee myös omaperäisyyttä ja viitteitä luovuudesta.
20. Korkeammalla kognitiivisen käsitteellistämisen tasolla voimakkaat tunteet voivat erityisesti häiritä ajattelua. Ulkopuolelta tuleva palaute näyttäisi kuitenkin olevan tärkeää ja ulkopuoliset asiat näyttäisivät motivoivan (ekstratensiivisyys). Mikäli tämä pitää paikkansa, niin edellisen valossa kyseessä voi olla tilanne, jossa pyritään olemaan riippumattomia ja kieltämään sosiaalisen sovinnaisuuden säännöt. Toisaalta pyrkimys ei täysin onnistu, mikäli ulkopuolinen palaute on merkitsevää. Mikäli taas rikosmaailma on sosiaalisen sovinnaisuuden ulkopuolella, niin tämä näyttäisi ratkaisevan ristiriitaa, kuitenkin epärakentavasti.
21. Välttelevän ja taloudellisen kognitiivisen tyylin dominanssi voi tarkoittaa sitä, että asiakas ei täysin erittele tunnekokemusta ja käsittelemättömät tunteet voivat siksi vaikuttaa epäsuoremmin liiaksi ajatteluun. Mahdollinen välinpitämättömyys ja kiinnostuksen puute tunteita ja tunteiden käsittelyä kohtaan voi johtaa impulsiiviseen ajatteluun ja toimintaan. Tämä voi edelleen heijastua yksinkertaistettuna päätelmien logiikkana ja käyttäytymisenä, mikä ei välttämättä sopisi tilanteeseen.
Lausunnon luotettavuus
22. Asiakkaan elämänkulun kuvaus perustuu asiakkaan omaan kertomukseen. Kertomus on johdonmukaista. Lisäksi monien tapaamisten ja muiden käsiteltyjen teemojen kanssa kertomus on sopusointuista.
23. Näkemys asiakkaan persoonallisuuden dynamiikasta perustuu useampiin keskustelutilanteisiin asiakkaan kanssa ja psykologisin testeihin. Asioiden ilmentyminen useissa eri havainnoissa tuo suorasti ja epäsuorasti esiin seikkoja, joilla asiakasta on luonnehdittu.
24. Lausunto on käyty yksityiskohtaisesti asiakkaan kanssa läpi neljällä pidemmällä tapaamiskerralla. Keskustelussamme on ilmennyt, että tutkimustulokset ovat osuvia asiakkaan kohdalla ja että niillä on erityismerkityksensä hänelle ongelmallisen väkivaltakäyttäytymisen selittämisessä ja ratkaisujen etsinnässä. Alle 5 % tekstistä jouduttiin poistamaan tai korjaamaan keskustelujemme tuloksena.
(Lausunto päättyy.)
Lopuksi
Psykologinen yksilötutkimus tarjoaa ainutlaatuisen lähtökohdan terapeuttiselle yhteistyölle. Terapeuttisena suunnitelmana psykologinen tutkimus
palvelee syvällisesti tuoden myös konkreetin struktuurin käytännöllisellekin keskustelulle. Psykologin tuottama keskusteluhoito on oikeasti ns. kova juttu.
Asiakkaat ovat kaikkein tyytyväisimpiä juuri psykologisiin hoitomuotoihin (ml. psykoterapia).
Takaisin ylös
Takaisin Artikkeleihin
