Tiivistelmä
Masennuksesta eli depressiosta kärsii tutkimusten mukaan 6% suomalaisista. Masennus haittaa elämää ja saattaa viedä ihmisen toimintakyvyn. Se on yleisin työkyvyttömyyden syy.
Silti vakavasti masentuneista 70% on ilman apua. Nykyinen hoitojärjestelmä luo korkean kynnyksen ja on liian monimutkainen ja vaikea käyttöinen. Inficon pyrkii tuomaan asiakkaille helposti saatavan matalan kynnyksen palvelun.
Masennus - mitä se on?
Eri asteiset mielialan laskut kuuluvat tavallisen elämän vaihteluun. Toisinaan surullisuus, pessimismi tai muut vaikeaksi koetut mielen sisällöt ovat tavallista voimaakaampia. Jos nämä ovat riittävän voimakkaita mielen tiloja, ne täyttävät kliinisen masennuksen eli depression tuntomerkit. Masennus vakava psyykkinen ongelma.
Masennus eli depressio tarkoittaa sanan mukaisesti alas painamista. Masennuksessa yhdistyy joukko vaikeita tunteita ja mielensisältöjä. Näitä ovat voimakkaana esiintyvä surullisuus, pessimismi, menneen epäonnistumisen tai menetyksen teemat, mielihyvän kokemusten menettäminen, itseen kohdistuva voimakas tyytymättömyys ja itsekriittisyys sekä itsemurha-ajatukset jne. Masennus ei ole ohi menevä hetki, vaan kielteiset mielen sisällöt ja mielialan lasku ovat masennuksessa pidempiaikaisia (vähintään 2 viikkoa, toisinaan jopa vuosia).
Usein masennus on pidempiaikainen ja myös uusiutuva ongelma. Se lisää itsemurhariskiä, päihteiden väärinkäyttöä ja univaikeuksia. Se heikentää keskittymistä, huomiokykyä, muistitoimintoja ja toiminnanohjausta (Castaenda, Tuulio-Henriksson & Marttunen 2009). Tämä kognitiivisten henkisten kykyjen heikkeneminen vaikuttaa yksilön toimintaan kodin arjessa ja työssä. Voimien ja motivaation menetyksen sekä kielteisen tunnekuorman lisäksi masennus on yhteydessä myös joihinkin fyysisiin sairauksiin. Masennus lisää mm. diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Masennus vaikuttaa ihmiseen monilla voimakkailla tavoilla ja kaiken kaikkiaan se tarkoittaa syvää inhimillistä - toisinaan jopa invalidisoivaa - kärsimystä. Masennus on yleisin työkyvyytömyyden syy (Viinamäki, Honkalampi ym. 2005). Pitkittyessään se voimistaa ja vaikeuttaa ongelmia entisestään.
Masennus on yleinen ongelma
Vakavasta tai pitkäaikaisesta masennuksesta kärsii noin 6% väestöstä eri maissa, myös Suomessa. Lisäksi 18% kärsii masentuneesta mielialasta. (Isometsä, Aro & Aro 1997; Kokko 1999.) Masentunut mieliala tarkoittaa voimakkaampaa tunnetilaa ja mielialan laskua kuin tavanomaisempi tunnereaktio, mutta se ei täytä kaikkia masennuksen kriteerejä. Masentunut mieliala voi pitkittyessään johtaa varsinaiseen masennukseen. Vaikka masennus aiheuttaa niin syvää inhimillistä kärsimystä ja vaikka masennus on niin yleistä, silti, silti valtaosa jopa vakavasti masentuneista on ilman hoitoa!
Vakavasti masentuneista 70% ilman hoitoa
Vakavasti masentuneista jopa 70% on Suomessa ilman hoitoa. Tilanne muodostaa erään kaikkein keskeisimistä henkisen hyvinvointialan haasteista. (Hämäläinen, Isometsä ym. 2008.) Saman suuntaisia tuloksia on saatu myös muista maista, kuten Yhdysvalloista (Kessler, Demler, Frank ym. 2005). Masennusta voidaan vähentää hoidon lisäämisellä (Viinamäki, Honkalampi ym. 2005). Kuitenkaan nykyisen hoitojärjestelmän puutteissa ja puitteissa monikaan masentunut ei hakeudu terapeuttisten palvelujen pariin. Todennäköisiä syitä sille, että masennus on alihoidettu ongelma, löytyy useampia. Eräät syyt liittyvät terapeuttisten palvelujen korkeaan kynnykseen, joka yhdistyy masennuksen psyykkiseen dynamiikkaan ja sisältöön (mm. sosiaalinen eristäytyminen). Palvelujen käytön korkea kynnys liittyy nyky-yhteiskunnassa psykiatrisen hoidon leimaavuuteen, häpeään, ajan puutteeseen ja hoidon liian vaikeaan saatavuuteen (Tate & Zabinski 2004). Tähän ongelmaan on kuitenkin eräs ratkaisu.
Nettiterapian hyöty ja tehokkuus
Internetin välityksellä annettu terapia ratkaisee lähes kaikki keskeiset hoidon esteet. Oman kodin yksityisyyden turvin sekä vailla ajan, paikan ja liikkumisen rajoitteita voidaan saada vaikuttavaa hoitoa, sillä nettiterapia on toimiva hoitomuoto. (Tate & Zabinski 2004.) Jopa Suomessa psyykkisen hyvinvoinnin palvelujärjestelmä on liian sekava ja liian vaikeasti tavoitettavissa. Pidempien välimatkojen alueilla palvelujen riittävyys on haaste. Nämä luovat yhdessä masennuksen oireiden ohella tarkoituksettoman korkean kynnyksen avun hakemiselle. Niinpä hoidon pariin hakeudutaankin yleensä liian myöhään. Siten ongelmat pitkittyvät, mikä heijastuu edelleen hoidon pidentymisenä sekä suurempina inhimillisinä, sosiaalisina ja taloudellisina kustannuksina.
Nettiterapia eri muotoineen on osoitettu tuoreissa tutkimuksissa yhtä tehokkaaksi kuin perinteisemmin toteutettu psykoterapia (Barak, Hen ym. 2008; Hanley & Reynolds 2009). Nettiterapia on voimakkaasti kehittyvä ala (Tate & Zabinski 2004; Botella, Garcia-Palacios ym. 2009). Hoitotehokkuden lisäksi nettiterapia tasa-arvoistaa asiakkaat maantieteellisen sijainnin suhteen. Internet säästää asiakkaiden kustannuksia ja aikaa, joka tarvittaisiin edestakaiseen liikkumiseen ja erityisiin tilakustannuksiin. Hoitokustannuksia säästyy lisäksi, kun hoitoon hakeutumisen kynnys madaltuu ja ongelmiin saadaan apua ajoissa. Asiakas voi siis saada aiempaa helpommin tulokselliseksi osoitettua nettiterapiaa kotoa käsin.
Kaikki asiakkaat eivät halua tekniikkaa inhimillisen vuorovaikutuksen väliin. Harva on tottunut keskustelemaan mikrofonin tai nettikameran avulla tai kirjoittamaan viestejä. Kaikki eivät ole halukkaita virtuaalimaailmoihin. Nettiterapian järjestäminen vaatii usein ohjelmaasennuksen ja viestintävälineiden hankinnan sekä hieman harjoittelua (neuvon kyllä asennuksessa puhelimitse ja kauttani saa myös yksinkertaisen kuulokemikrofonin postitse). On myös muita syitä teknisten välineiden hylkäämiseen tässä käytössä. Nämä ovat täysin hyväksyttäviä syitä. Siksi tarjoan vaihtoehtoisesti myös puhelintyöskentelyä (teleterapiaa, joka toimii myös) ja kotikäyntejä pääkaupunkiseudulle.
Psykologinen hoito koettu parhaaksi hoitomuodoksi
Laajan suomalaistutkimuksen mukaan ainoastaan 30% vakavasti masentuneista on nykyisellään hoidon parissa. Hoitoa saaneista valtaosa piti hoitoa hyödyllisenä. Kaikkein tyytyväisimpiä asiakkaat olivat psykologisiin hoitoihin. Psykologisia hoitoja 77% piti itselleen "hyvin hyödyllisenä". Toisaalta vain vähemmistö (17%) oli saanut psykologista hoitoa ja siten tämä parhaaksi koettu hoitomuoto oli kaikkein harvinaisin. (Hämäläinen, Isometsä ym. 2008). Kaiken kaikkiaan vakavasti masentuneista ainoastaan 5% saa Suomessa parhaaksi koettua eli psykologista hoitoa (tai psykoterapiaa).
Lopuksi
Masennus on vakava psyykkinen ongelma. Valtaosalle vakavasti masentuneista nykysysteemi ei käytännössä tarjoa apua. Inficon tuo asiakkaiden lähelle monipuolisen matalan kynnyksen psykologisen hoitomuodon. Siten tämä parhaaksi koettu hoitomuoto on helposti saatavilla, oman tietokoneen ja virtuaalimaailmojen tai puhelimen ja kotikäyntien välityksellä.
Lähteet:
Barak A., Hen L, Boniel-Nissim M. & Shapira N. 2008. A Comprehensive Review and a
Meta-Analysis of the Effectiveness of Internet-Based Psychotherapeutic Interventions. Journal of Technology in Human Services, Vol. 26(2/4).
Botella, C., Garcia-Palacios, A., Banos, R. & Quero, S. 2009. Cybertherapy: Advantages, Limitations, and Ethical Issues. PsychNology Journal, Volume 7, Number 1.
Castaenda A., Tuulio-Henriksson A. & Marttunen M. 2009. Kognitiivinen toimintakyky voi heikentyä masennushäiriöissä. Suomen Lääkärilehti, 64.
Hanley, T. & Reynolds, D. 2009. Counselling Psychology and the internet: A review of the quantitative research into online outcomes and alliances within text-based therapy. Counselling Psychology Review, Volume 24, Number 2.
Hämäläinen J., Isometsä E., Sihvo S., Kiviruusu O., Pirkola S. & Lönnqvist J. 2008. Treatment of major depressive disorder in the Finnish general population. Depression and Anxiety, 0: 1-11.
Isometsä E., Aro S. & Aro H. 1997. Depression in Finland: A computer assisted telephone interview study. Acta Psychiatrica Scandinavica 96 (2): 122-128.
Kessler R. C., Demler O., Frank R. G., Olfson M., Pincus A S, Walters E E, Wang P, Wells K B & Zaslavsky A M. 2005. Prevalence and treatment of mental disorders 1990 to 2003. New England Journal of Medicine, 352.
Kokko, M. 1999. Nähdä, kuulla ja ymmärtää - Perusterveydenhoidossa toimivien hoitajien käsityksiä depressiosta ja sen hoidosta. Oulun yliopisto. Haettu 24.8.2009 osoitteesta:
http://herkules.oulu.fi/isbn9514251725/html/x160.html
Tate D. & Zabinski M. 2004. Computer and Internet Applications for Psychological
Treatment: Update for Clinicians. Journal of Clinical Psychology / In Session 60.
Viinamäki H., Honkalampi K., Haatainen K., Koivumaa-Honkanen H., Tolmunen T. & Hintikka J. 2005. Masennuksesta toivutaan - Prospektiivisen 6 vuoden seurantatutkimuksen tuloksia. Suomen Lääkärilehti, 60.
Takaisin ylös
Takaisin Artikkeleihin
